torstai 19. elokuuta 2010

NINE LIVES

Heippa pupuset! Huomaa, että lomailut itse kullakin cowgirlillä päällä, kun ei oo tullut päiviteltyä blogia. Anteeksi siitä. Heinäkuun keikat meni meiltä vähän hänekseen. Anteeksi siitäkin! Seuraavassa pikku selvitys siitä, mitä oikeastaan tapahtui...

13.7. oltiin tyttöjen kanssa sovittu treenit Kaapelitehtaalle Helsinkiin. Mä lähdin vähän kiireessä Tampereelta liikenteeseen ja nakkasin jalkaan tennarit, joita en ollut pitänyt yli vuoteen. Tallailin rautatieasemalle noin 800 metrin matkan, ja siinä vaiheessa oli jo hirveät rakot jaloissa. Ei auttanut, oli pakko mennä niillä, muuten en ois ehtiny junaan. Pääsin sitte Helsinkiin ja hiippailin rautatieasemalta Punavuoreen Ennin luo aamupalalle, josta Henna (onneksi) haki meidät autolla. Kaapelilla sit kasailtiin kamat ja veivattiin biisejä keikkakuntoon. Soitettiin siinä aikamme, ja päätettiin käydä vähän ulkona viilentymässä. Mä tuskailin kengissäni ja jouduin varomaan askeleitani, kun käveltiin portaita alas takas kämpälle. Siinä sitte viimeisellä askelmalla muljautin oikean nilkkani kunnon rusahduksen saattelemana. Kieriskelin lattialla ja itkin ja nauroin samaan aikaan. Tytöt aatteli, että ei sille mitään käyny, ja istahtivat sit portaalle katselemaan mun kärsimyksiä... Jalkaan sattu ihan pirusti ja mä aattelin et nyt kävi pahasti. Henna lähti hakee mulle jäitä Kaapelin kahviosta. Alettiin siinä soittelemaan nollakakkoseen ja etsii lähintä ensiapuasemaa. Soitettiin me hätänumeroonki... :D Kurvattiin sit Viiskulman terveysasemalle, jossa terkkari laitto liimasiteen tähän jalkaan. Ajattelin jo, että lähden takas Tampereelle, mutta koska jalka oli tosi kipeä, varasin ajan yksityiselle ortopedille Helsinkiin vielä samaksi illaksi. Sieltä sain lopulta sellasen tuomion, että nivelsiteet on venähtäneet ja ulkokehräksessä (pohjeluun kärki) on pieni murtumalinja. Neljä viikkoa nilkkatuki jalassa ja soittokielto...

Jouduttiin tosiaan perumaan heinäkuun keikat.. (Paitsi Simerock, jossa vedettiin akustinen setti.) Tosi huonoon saumaan sattu toi mun pöhellys, mutta minkäs teet. Harmitti ihan kauheesti, ja kyllä mä muutaman kerran tirautin itkunki sen takia, et ei pääse keikalle. Nyt jalka on toipumaan päin, viime viikolla laitoin kaappiin kovia kokeneen nilkkatuen. Siitä muuten löytyy Simerock-tuliaisina aika monta nimmaria yms! Nyt lauantaina olis tarkotus palata takas lauteille Lahden Jazztori-festeillä. Ja syyskuussa on paljon huippu keikkoja luvassa :) Toivotaan et koipi kestää... Mut mä alan taas pakkaamaan, sillä Helsinkin kutsuu. Nähdään!

-Riina

Ei kommentteja: